Suunnitelmallisuus ja omatoimisuus ovat oppilaan kannalta välttämättömiä taitoja, ja lapsen kyky toimia omatoimisesti vaikuttaa suurelta osin tämän koulumenestykseen.

Oman tekemisen organisointi on kuitenkin monelle lapselle haasteellista. Toiminnanohjauksen ongelmista kärsivällä on muita vaikeampi asettaa itselleen tavoitteita ja noudattaa työskentelyrutiineja.

Kouluissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota oppilaiden toiminnanohjauksen tukemiseen. Ongelmilla on kuitenkin useita esiintymismuotoja, ja tukea tarvitsevan lapsen tunnistaminen on usein haastavaa. 

Haastattelimme psykologian tohtoria ja neuropsykologian dosenttia, Juha Salmitaivalta, toiminnanohjauksen ongelmien huomaamattomammista ilmenemismuodoista, ja kuinka nämä vaikuttavat lapsen oppimiseen ja koulunkäyntiin.

Toiminnanohjauksen ongelmat tulevat esiin arjen rutiineissa

Koululaisen päivään kuuluu useita järjestelmällisyyttä vaativia vaiheita, joista suoriutuminen voi tuntua itsestäänselvyytenä. Mutta usein juuri toistuvat, suunnitelmallisuutta vaativat arjen toiminnot tuottavat monelle päänvaivaa.

”Toiminnanohjauksen ongelmat näkyvät lapsen kyvyssä organisoida tekemistään. Koululaisen päivään kuuluu useita siirtymätilanteita, joissa kyky itseohjautuvuuteen nousee esille. Esimerkiksi kouluun lähtiessä tai läksyjen teossa aloitteellisuus ja kyky jäsennellä askareita on edellytys sujuvalle arjelle,” sanoo Salmitaival.

Koulunkäynnin haasteet jäävät hiljaisempien lasten kohdalla helposti piiloon

Toiminnanohjauksen ongelmat kulkevat käsikädessä muiden haasteiden, kuten ylivilkkauden ja tarkkaamattomuuden kanssa. Oireet ovat harvoin kuitenkaan yksiselitteisiä. Haasteiden tunnistaminen vaatii lasten tapauskohtaista tarkastelua.

”Luokkahuoneessa korostuu usein ylivilkkaus ja normaalista poikkeava käytös. Näiden lasten toiminnanohjauksen haasteisiin puututaankin useammin. Opetukseen vaikuttava käyttäytyminen nostaa myös koulunkäynnin haasteet herkemmin esiin.”

Haasteita kokevien joukosta löytyy kuitenkin myös merkittävä osa hiljaisempia oppilaita. Rauhallisten mutta tarkkaamattomuudesta kärsivien lasten haasteet jäävät usein asiaa tarkasteltaessa taka-alalle.

”Toiminnanohjauksen ongelmien alidiagnosointi painottuu juuri hiljaisempien lasten puolelle. Rauhallisesti käyttäytyvien ongelmat eivät nouse luokkahuoneessa samalla tavalla esille, jolloin he jäävät helposti tarjottavien tukitoimien ulkopuolelle.”

Koulumenestykseen vaikuttaviin tekijöihin tulisi puuttua mahdollisimman aikaisin

Toiminnanohjauksen ongelmilla on useita esiintymismuotoja, mutta seuraamukset ovat samankaltaisia. Koulutehtävissä epäonnistumisesta syntyy noidankehä, joka vaikuttaa negatiivisesti oppilaan kehitykseen ja itsetuntoon.

”Haasteita kokeva lapsi yrittää kyllä parhaansa. Mutta jos työympäristö haittaa keskittymistä eikä tue oppimista, lapsi alisuoriutuu omiin taitoihinsa nähden.”

Kehno menestys alaluokilla heijastuu oppilaan tulevaan koulunkäyntiin ja myöhemmin myös tämän aikuisikään. Elämänhallinnan haasteet luovat stressiä ja kuormitusta arkeen.

”Lapsena esiintyvään toiminnanohjauksen ongelmatiikkaan on hyvä puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lasten tasapuolisella tarkastelulla varmistamme, että kaikki tukea tarvitsevat henkilöt pääsevät avun piiriin ennen ongelmien kasaantumista,” sanoo Salmitaival.

Juha Salmitaival toimii Aalto yliopiston translationaalisen kognitiivisen neurotieteen laboratorion johtajana, joka tutkii muun muassa virtuaalitodellisuuden käyttöä hermoston kehityksen häiriöiden diagnosoinnissa. Lisäksi Juha toimii Peili Visionin tieteellisenä neuvonantajana.

Blogin on kirjoittanut Felix Erkinheimo.

Kaipaatko lisätietoa tarkkaamattomuuden ja toiminnanohjauksen haasteiden tunnistamisesta?

Oppilaan toiminnanohjauksen haasteet saattavat usein olla vaikeasti havaittavia, eivätkä aina kulje käsi kädessä esimerkiksi ylivilkkauden kanssa. Olemme luoneet oppaan toiminnanohjauksen haasteiden havaitsemiseen koulussa – pääset lataamaan sen tästä!