Toiminnanohjauksen haasteet voivat aiheuttaa koululaisille myös oppimisen haasteita. Ilman keskittymiskykyä ja kykyä organisoituun tekemiseen sujuvan arjen luominen on haastavaa.

Toiminnanohjauksen haasteet ilmenevät usein eri tavoin tyttöjen ja poikien välillä. Tämän takia koulun henkilökunnalla voi olla vaikeuksia tunnistaa tukea tarvitsevia oppilaita.

Kaikkien lasten auttaminen on kuitenkin tärkeässä roolissa tasavertaisten oppimismahdollisuuksien luomisessa. Tarjottavat tukitoimet ovat keskeisiä oppilaiden motivaation ja koulumenestyksen kannalta. 

Pojat ovat useammin ylivilkkaita

Pojilla keskittymisen haasteet näkyvät tyttöjä useammin motorisena levottomuutena. Tämä näkyy selkeämmin käytöksessä, kuten jalkojen tai käsien liikkeinä, tai poukkoiluna ympäri luokkaa kesken tehtävien.

Tämän tyyppistä ylivilkkautta esiintyy usein, kun lapsen huomio herpaantuu. Pienikin räsähdys luokassa voi aiheuttaa sen, että oppilas haluaa käydä katsomassa mistä on kyse ja unohtaa varsinaisen tehtävän suorittamisen.

Poikien levottomuutta on helppo lähestyä ”pojat on poikia” -asenteella. On kuitenkin tärkeää arvioida, johtuuko ylivilkkaus koulun aiheuttamasta paineesta ja koulutehtävissä kipuilemisesta. Suoriutumiseen liittyvä stressi voi usein lisätä levottomuutta ja toiminnanohjauksen haasteita entisestään.

Tytöillä korostuu tarkkaamattomuus

Toiminnanohjauksen haasteet esiintyvät levottomuuden lisäksi usein myös tarkkaamattomuutena. Tämä on yleisempää varsinkin tyttöjen keskuudessa.

Tarkkaamattomalle oppilaalle keskittyminen on yhtä lailla hankalaa, mutta haasteet eivät esiinny ylivilkkautena tai motorisena levottomuutena. Sen sijaan lapsen ajatus harhailee ja tehtävistä on vaikea saada otetta.

Tarkkaamaton lapsi yrittää usein pinnistää ja suoriutua siinä missä luokkatoveritkin. Toiminnanohjauksen haasteet johtavat kuitenkin alisuoriutumiseen oppilaan taitoihin ja kykyihin nähden.

Koulutehtävien haasteiden stressi voi näkyä masentuneisuutena ja itkuisuutena. Oppilas saattaa kokea ulkopuolisuuden tunnetta ja hakeutua omiin oloihinsa. Lapsi saattaa myös peittää kuormittuneisuutensa koulussa ja oireilla vain kotioloissa.

Huomaamattomamman oireilun takia toiminnanohjauksen haasteet jäävät useammin tyttöjen kohdalla havaitsematta. Myös esimerkiksi toiminnanohjauksen haasteiden kanssa usein yhdessä ilmenevä ADHD on alidiagnosoitu varsinkin kouluikäisten tyttöjen keskuudessa.

Tukitoimet tyttöjen ja poikien toiminnanohjaukseen

Koulunkäynnin haasteiden eri ilmenemismuodot on hyvä ottaa huomioon tukitoimia harkitessa. Varsinkin suuressa luokassa on vaikeampi hahmottaa, kuka tukea tarvitsee, sillä huomaamattomasti oireilevat oppilaat jäävät helposti piiloon.

Vilkas lapsi erottuu herkästi joukosta, kun taas hiljaisemman lapsen koulunkäynnin haasteisiin on vaikeampi kiinnittää huomiota. Tukitoimia onkin hyvä tarjota matalalla kynnyksellä – näin varmistetaan, ettei kukaan jää saatavilla olevan avun ulkopuolelle.

Tasavertaisen koulunkäynnin varmistaminen vaatii toiminnanohjauksen ongelmien tunnistamista mahdollisimman hyvin. Lasten kohtaaminen yksilöinä ja kaikkien tarpeiden huomioon ottaminen antaa parhaat mahdolliset eväät koulunkäyntiin.

Tuen tarpeen arviointi

Oppilaan toiminnanohjauksen haasteet saattavat usein olla vaikeasti havaittavia, eivätkä ne aina kulje käsi kädessä esimerkiksi ylivilkkauden kanssa. Olemme luoneet oppaan toiminnanohjauksen haasteiden havaitsemiseen koulussa – pääset lataamaan sen tästä!

Blogin on kirjoittanut Felix Erkinheimo