Toiminnanohjaus on henkilön kyky hoitaa itsenäisiä toimia, jotka vaativat suunnitelmallisuutta ja johdonmukaista etenemistä. Toiminnanohjaukseen kuuluu työvaiheiden tietoinen suunnittelu, tekemisen koordinointi, ja luonteva toteutus.

Toiminnanohjaus mahdollistaa itsenäisen toiminnan ja on näin edellytys toimivalle arjelle. Näissä asioissa haasteita kokevan on vaikeaa selviytyä koulusta, töistä, tai sosiaalisista tilanteista. 

Toiminnanohjauksen taidot kehittyvät lapsesta aikuisuuteen saakka. Joillekin taitojen oppiminen on kuitenkin vaikeampaa, esimerkiksi taustalla vaikuttavasta neurologisesta oireyhtymästä johtuen.

Toiminnanohjauksen taustaa

Toiminnanohjaus liittyy tahdonmukaisen toiminnan suunnitteluun ja kognitiiviseen suorittamiseen. Tämän tyyppistä toimintaa ohjaa aivoalueet, joista etenkin otsalohkon etuosa on suuressa roolissa.

Minkä tahansa askareen suorittaminen vaatii askelmerkkien suunnittelua ja ennakointia. Näin ollen toiminnanohjaus vaatii toimivaa työmuistia ja asioiden hahmottamista etukäteen. Heikko työmuisti hankaloittaa tehtävien suorittamista, sekä tarvittavien korjausliikkeiden tekemistä virheiden sattuessa.

Kyky ajoittaa tekemistään ja siirtyä tehtävän vaiheesta toiseen vaikuttaa siihen, kuinka ”sulavasti” toimintamme etenee. Toiminnanohjaukseen liittyvät ajoittamisen ongelmat näyttäytyvät kömpelömpänä tekemisenä, sekä ongelmina aikataulutuksen kanssa.

Lopulta on tärkeää olla tietoinen tuntemuksistaan ja kyetä hallitsemaan niitä. Se miltä asian tekeminen tuntuu ohjaa meidän motivaatiota ja kykyä suoriutua tehtävistä hyvin. Toiminnanohjauksen taitoihin kuuluu myös tunteiden ja sitä kautta oman motivaation säätely.

Toiminnanohjaus ja ADHD

Toiminnanohjauksen ongelmia esiintyy usein ADHD-diagnoosin saaneilla. Heille on ominaista heikentynyt itsesäätely ja tekemisen organisoinnin vaikeus. ADHD-oireiden tukitoimiin kytkeytyykin usein toiminnanohjaus ja siihen liittyvä apu.

Toiminnanohjauksen haasteet eivät kuitenkaan sinänsä ole ADHD:n oire, sillä ongelmia esiintyy myös muilla ihmisillä. Esimerkiksi autismikirjon henkilöillä on usein ongelmia itseohjautuvan ja jäsennellyn toiminnan kanssa. Heille on ominaista yksityiskohtien liiallinen tarkastelu, tai spesifeihin asioihin uppoutuminen.

Ongelmat toiminnanohjauksen kanssa eivät kuitenkaan aina tarkoita, että taustalla olisi jokin tietty neurologinen oireyhtymä. Osalla ihmisistä esiintyy samoja ongelmia lapsuudessa tai aikuisena ilman muita merkittäviä oireita. Varsinkin ala-asteikäisillä toiminnanohjauksen ongelmat ovat varsin yleisiä.

Toiminnanohjauksen ongelmat vaikeuttavat arkea

Sujuvalla arjella on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme. Rutiinit ja muut jokapäiväiset askareet muodostavat kehyksen, jonka puitteissa voimme käydä koulua, tehdä töitä ja elää normaalia elämää.

Monelle arjen askareista suoriutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Toiminnanohjaus, tai sen puute, määrittää kuinka paljon aikaa ja energiaa joudumme päivästämme kuluttamaan yksinkertaisten askareiden suorittamiseen.

Organisointikyky on tärkeä taito niin oman kehityksen, kuin sosiaalistenkin tilanteiden kannalta. Henkilö, joka ei suoriudu vertaistensa kanssa perusasioista jää helposti muista jälkeen.

Kouluikäisillä toiminnanohjauksen ongelmat näkyvät etenkin opiskelun menestyksessä. Omatoiminen tekeminen sakkaa ja lapsi jää nopeasti koulutovereistaan jälkeen. Lisätuen antaminen toiminnanohjaukseen onkin kouluissa keskeisessä roolissa.

Aikuisiällä toiminnanohjauksen ongelmat aiheuttavat samankaltaisia ongelmia kuin lapsilla. Korkeakouluopintojen ja työelämän organisointi on haastavampaa ja edistys on vaikeaa. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen onkin tärkeää tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Apua toiminnanohjauksen haasteisiin

Kouluissa toiminnanohjaus ja sen tukeminen on keskeinen osa pedagogista suunnitelmaa. Tähän kuuluu opettajien ja erityisopettajien antamat tukikeinot, kuten rauhallisemman työskentely-ympäristön luominen ja lisäavun varmistaminen sitä tarvitseville oppilaille.

Aikuisiällä toiminnanohjauksen haasteisiin voi osaltaan vaikuttaa itse. Mikäli ulkoiset ärsykkeet selkeästi vaikeuttavat erinäisten tehtävien suorittamista, voi olla syytä harkita työympäristön vaihtamista ympäristötekijöiden minimoimista.

Vakavaa toiminnanohjauksen haasteellisuutta voidaan myös hoitaa lääkkeiden avulla. Varsinkin jos taustalla on ADHD tai muu neurologinen häiriö, voidaan lääkärin lausunnon avulla arkeen saada lääkinnällistä apua.

Peili Vision on Suomalainen yritys, joka kehittää työkaluja muun muassa koululaisten toiminnanohjauksen tason arviointiin. Voit lukea lisää ARVO-sovelluksesta täältä.

Blogin on kirjoittanut Felix Erkinheimo.