fbpx

Toiminnanohjauksen haasteet – tunnista ja tue

Peili Vision, 19.2.2024

Mitä on toiminnanohjaus?

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä suunnitella, säädellä ja ylläpitää tavoitteellista toimintaa. Toiminnanohjaustaitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä ja ne ovat keskeisiä erityisesti itsenäistä toimintaa vaativissa tilanteissa. Esimerkkejä toiminnanohjaustaidoista ovat muun muassa suurten tehtäväkokonaisuuksien jakaminen pienempiin osiin, asioiden priorisoiminen sekä muuttuviin tilanteisiin ja vaatimuksiin sopeutuminen.

Toiminnanohjauksen haasteet ilmenevät eri tavoin

Toiminnanohjauksen haasteet ilmenevät muun muassa erilaisina oman käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyn pulmina, ja niitä esiintyy usein erilaisten neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n, yhteydessä. Aina neuropsykiatrisia häiriöitä ei toiminnanohjauksen haasteiden taustalla kuitenkaan ole. Lapsilla toiminnanohjauksen haasteet vaihtelevat usein ikä- ja kehitystason mukaan – jatkuuhan toiminnanohjaustaitojen kehittyminen aina aikuisikään asti.

Toiminnanohjauksen haasteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa

Siinä missä osa toiminnanohjauksen haasteista näkyy selkeästi ulospäin, on osa haasteista piilevämpiä. Herkemmin havaittavissa olevat haasteet voivat näyttäytyä esimerkiksi impulsiivisuutena ja itsehillinnän puutteena. Lapsen voi olla vaikeaa odottaa omaa vuoroaan, eikä hän välttämättä malta kuunnella aikuisen antamia ohjeita loppuun asti. Erilaisiin ärsykkeisiin reagoiminen saattaa olla nopeaa ja tunteiden, kuten turhautumisen, ilmaiseminen tilanteeseen nähden voimakasta. Lisäksi haasteita voi ilmetä yhteisiin sääntöihin ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumisessa. Tutuista rutiineista poikkeaminen ja odottamattomat tilanteet voivat vaatia lapselta erityistä ponnistelua ja aiheuttaa hänessä stressiä ja kiukkua. Paikallaan ja keskittymistä vaativien toimien parissa pysyminen voi olla hankalaa, mikä näyttäytyy usein motorisena levottomuutena ja ylivilkkautena sekä vaikeutena saattaa asioita loppuun asti.

Piilevämmät toiminnanohjauksen haasteet ilmenevät usein keskittymisen pulmina, omiin maailmoihin vaipumisena ja unohteluna. Ympäristön häiriötekijöiden sulkeminen pois mielestä ei tahdo onnistua, vaan ajatus lähtee helposti niiden vaikutuksesta harhailemaan. Asioiden hoitaminen tai tehtävien tekeminen saattaa näin ollen olla tehotonta ja vaatia lapselta ikätovereita enemmän aikaa. Ohjeistuksia, sääntöjä tai aikatauluja voi olla vaikeaa painaa mieleen. Lisäksi lapsella voi olla hankaluuksia toiminnan aloittamisessa. Kun toimeen tartutaan, ei toiminnan ylläpitäminen välttämättä ilman aikuisen tukea onnistu.

Toiminnanohjauksen haasteiden varhaisella tunnistamisella ja oikeanlaisella avulla on merkittävä vaikutus lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Toiminnanohjauksen haasteet heijastuvat monille elämän eri osa-alueille, kuten koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Mikäli toiminnanohjauksen haasteet painottuvat piileviin pulmiin, jäävät ne herkästi huomaamatta. Tämä voi johtaa tarvittavan tuen puutteeseen ja sitä kautta haasteiden kasautumiseen. On tavallista, että esimerkiksi luokkahuoneessa huomion kiinnittävät herkästi ne lapset, joiden haasteet purkautuvat selkeästi ulospäin näkyvänä levottomuutena.

Piilevämpien toiminnanohjauksen haasteiden nähdään olevan usein tyypillisiä erityisesti tytöillä. Tilanteessa, jossa haasteet eivät näy selkeästi ulospäin, saatetaan niiden kanssa kamppailla hiljaisuudessa. Pinnistelystä ja parhaansa yrittämisestä huolimatta on esimerkiksi koulutehtävissä alisuoriutuminen tavallista. Koulussa koettava, usein huomaamattomasti kasautuva kuormitus voi purkautua kotona esimerkiksi väsymyksenä tai itkuisuutena.

Toiminnanohjaustaitoja voi tukea

Toiminnanohjaustaidot kehittyvät lapsen kasvaessa, ja aikuinen voi niitä omalla toiminnallaan aktiivisesti tukea. Piilevämpien toiminnanohjauksen haasteiden, kuten keskittymiseen liittyvien pulmien, tukemisessa tärkeää on esimerkiksi ympäristön häiriötekijöiden minimoiminen ja järjestyksessä pitäminen sekä toiminnan tauottaminen. Keskeistä on myös sopivasta vireystilasta huolehtiminen, johon vaikuttavat olennaisesti riittävä ja laadukas ravinto, uni ja liikunta. Lisäksi lasta voivat auttaa keskittymistä tukevat välineet, kuten istuintyynyt ja hypistelylelut.

Helpotusta arkeen voivat tuoda myös erilaiset ajastimet, ajastinsovellukset ja visuaalinen kuvatuki. Se, että ajankulku ja tiettyyn toimintaan käytettävän ajan määrä ovat konkreettisesti näkyvillä, voi auttaa lasta toiminnan aloittamisessa ja sen tehokkaassa loppuunsaattamisessa. Visuaalinen kuvatuki auttaa lasta jäsentämään ja strukturoimaan toimintaansa. Esimerkiksi aamutoimien läpikäyminen kuvakorttien avulla auttaa lasta hahmottamaan, mitä hänen tulee herättyään ja koulupäivään valmistautuessaan tehdä.

On tärkeää, että aikuinen tarjoaa lapselle mahdollisuuksia toiminnanohjaustaitojen harjoittelemiseen ja huomioi paitsi onnistumisen hetkiä myös yrittämistä. Avainasemassa lapsen tukemisessa ovat kärsivällisyys sekä maltti antaa hänen harjoitella ja ratkaista asioita itse. Tärkeää harjoittelussa on lapsen vahvuuksien hyödyntäminen sekä positiivinen vahvistaminen jo olemassaolevia taitoja huomioiden ja palkiten.

Olemme julkaisseet perheille kotikäyttöön suunnatun Maltti-pelin, joka auttaa tunnistamaan lapsen toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteita. Lue lisää ja tilaa Maltti-peli täältä!